Vuohenmaito

Jostain syystä ihmisillä on kehittynyt huono ennakkoluulo vuohenmaidosta, mutta kuinka monet on todella kokeilleet sitä? On totta, että ei olekaan niin helppoa sitä saada käsiin. Kaupoissa tarjottava ulkomainen pastöroitu vuohenmaito ei ole ihan sitä mitä pitää ja luullaan, että se ei kelpaa juomiseksi.

Itse asiassa tuoreen vuohenmaidon maku ei ole paljon erilainen kuin lehmänmaidon maku. Monet sanovat, että vuohenmaito on todennäköisesti hieman kermainen ja makeampi.  Vaan vanhentunut ja huonosti käsitetylle maidolle voi tulla niin sanotusti ” vuohen maku” .

Kokeile varmasti meidän maatilan vuohenmaitoa, joka yllättää sinut miellyttävän miedolla maulla! Tuotevalikoimaamme kuuluu sekä raakamaito että pastöroitu maito, jota myös löytyy useista myyntipisteistä ympäri Viroa.

On myös väärinkäsitys, että vuohenmaito on rasvaisempaa kuin lehmänmaito – raakamaidon keskimääräinen rasvapitoisuus on 3-5% (lehmänmaitoa on myös noin 4%). Rasvoja esiintyy vuohenmaidossa pieninä rasvakerroksina, joiden koko on niin pieni, että maito on luonnollisesti homogenoitunut eikä pinnalla yleensä ole selkeää rasvakerrosta.

Vuohenmaidon rasva-sulavuus on parempi kuin lehmänmaidolla, koska vuohenmaito hyytyy vatsassa paremmin kuin lehmänmaito, ja tämä helpottaa vuohenmaidon omaksumista. Vaikka tavallinen lehmänmaito sisältää noin 15-20% keskipitkäketjuisia rasvahappoja, vuohenmaidossa on vaikuttava 35%. Keskipitkät ja lyhytketjuiset rasvahapot ovat elimistölle erittäin tärkeitä, koska ne liittyvät sydänsairauksien ehkäisyyn ja monien suolistosairauksien valitusten vähentämiseen sekä niiden parempaan biokemialliseen omaksumiseen.

Vuohenmaito on erityisen hyödyllinen ihmisille, jotka ovat allergisia lehmänmaidolle, koska vuohenmaidon kaseiinin (maitoproteiini) rakenne ja koostumus eroavat lehmänmaidosta. Vuohenmaito sisältää kuitenkin melkein saman määrän laktoosia (maitosokeria) kuin lehmänmaito, joten vuohenmaidon juominen ei auta ihmisiä, jotka eivät pysty sulattamaan laktoosia.

Tilamme vuohet voivat aina mennä ulos heidän toiveidensa mukaan, mutta eivät pensaiseen tai korkeaan heinään. Siksi eläimiä ei vaaranna punkit eikä muut loiset.

Lue lisää:
1. Piim, kuid mitte lehmalt, vaid kitselt. Urmas Kokassaar, ajakiri Loodusesõber.
2. Kitsepiim on võimas kaltsiumiallikas. Kai Tänavsuu, Õhtuleht.
3. Kitsepiima võluvägi. Kitsepiim aitab haigustega võidelda. Mai Maser, Kodutohter.
4. Miks eelistada kitsepiima? Portaal minulaps.ee
5. Kitsepiim tugevdab immuunsüsteemi. Urve Saar, Eesti Ekspress.